Keski-ikäinen mies katselee puutalon ikkunasta isäänsä pihatöissä ja näkee tämän uusin silmin. Köyryselkäinen isä on muuttunut vanhukseksi eikä ole enää se tuttu iätön ja ylivoimainen mies kahvipöydän toiselta puolelta. Toisessa novellissa minäkertoja tarkkailee äitiään, pikkutytöstä salakavalan nopeasti vanhuuteen huijattua naista, joka pitelee lapsuutensa aikaista piimäleiliä kädessään. Muutos merkitsee luopumista mutta myös huimaa vapautta seuraaville sukupolville, joiden on otettava uusi paikkansa isien ja äitien tilalla.
Humaani katse ja lempeä huumori sävyttävät Juhani Syrjän novellikokoelmaa, joka tarkastelee koskettavasti aikuisen suhdetta iäkkäisiin vanhempiinsa.
Juhani Syrjä (s. 1943) on suomalainen kirjailija. Hänet tunnetaan syväluotaavista romaaneistaan, joiden miespäähenkilöt etsivät itseään ja kieltäytyvät seuraamasta sovinnaisia elämänpolkuja. Myös luonto ja työnteko korostuvat Syrjän tuotannossa keskeisinä aineksina. Syrjä on kirjoittanut romaanien ohella myös esseitä ja aforistisia kirjoituksia.
