Jonathan Swiftin “Gulliverin retket” on satiirinen romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1726. Kirjassa seurataan Lemuel Gulliverin seikkailuja, kun hän matkustaa erilaisiin mielikuvitusmaihin, kuten Liliputtien ja Brobdingnagin, jotka haastavat lukijan käsitykset ihmisluonnosta ja yhteiskunnasta. Swiftin kirjallinen tyyli on monitasoinen, yhdistäen rohkeaa ironiaa ja syvällistä kritiikkiä aikansa yhteiskunnallisia käytäntöjä kohtaan. Teos on syntynyt aikakauden asioista, kuten poliittisista epäoikeudenmukaisuuksista ja kolonialismista, ja se on olennainen esimerkki 1700-luvun englantilaisesta satiirista. Jonathan Swift (1667–1745) oli irlantilainen kirjailija, runoilija ja pappi, joka tunnetaan erityisesti terävästä älystään ja kriittisestä näkemyksestään yhteiskuntaa kohtaan. Koulutukseltaan hän oli kirjoittamisen ja väittelyn mestari, ja hänen aikaisemmat kokemuksensa, kuten työskentely poliittisena pamfletistina, muovasivat hänen näkemystään ihmiskunnan heikkouksista. Swiftin teokset, mukaan lukien “Gulliverin retket”, heijastavat hänen syvää huolenpitoaan ihmisen kyvystä epäonnistua itsensä suhteessa toisiin. “Gulliverin retket” on suositeltava lukukokemus kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta kritiikistä ja inhimillisestä luonteesta. Kirja ei vain viihdytä lukijaa erikoisilla maailmoillaan, vaan myös herättää ajatuksia omasta ajastaan ja kulttuuristamme. Swiftiltä on mahdotonta paeta, koska hänen analyysinsä tarjoavat yhä ajankohtaista näkökulmaa erilaisten vallan ja inhimillisyyden kysymysten tarkasteluun.
