Samassa saaressa asuu monenlaisia ihmisiä. On Henna-muori, joka taioilla ja rohdoilla parantaa paikallisia, sillä lääkäriä ei ole; on Leander, joka on hurjapäinen ja joka on tunnettu oudoista päähänpistoistaan; on Raanti, joka väittää heidän tummatukkaisen sukunsa olevan espanjalaista perää; on pappi Ismo Israel Scavenius, joka on tullut saareen siipirikkona miehenä; ja on Hokka, kirkonmies ja tarinan päähenkilö.
Eräiden saarelaisten välillä roihuaa rakkaus, mutta muuten elämä yhdessä samassa paikassa on päivittäin samanlaista, yksitoikkoistakin. On kuitenkin varottava, mitä toivoo, sillä muutos ei ole aina hyvästä…
«He tunsivat kuten Hokkakin, he salasivat sen ja epäilivät toisiansa, sillä he tunsivat toinen toisensa liiankin hyvin yhteenahdettuina tälle ulkosaarelle. Meri oli kurittaja, kasvattaja, antaja ja ottaja, julma ja hyvä äitipuoli, jonka oikuista ei kukaan edeltäpäin tiennyt.
He odottivat jotakin…»
Larin-Kyösti (1873–1948) oli suomalainen runoilija. Hänen kulkuriromantiikasta ja luontokuvauksista tunnettu tyylinsä ulottui myös hänen kirjoittamiinsa näytelmiin.
